perjantai 21. marraskuuta 2014

Pipareiden missikisat

Tein toissailtana pipareita ja eilen sitten päätin koristella niitä. Meillä ei ollu mitään sopivaa teippiä, jolla leivinpaperista ois saanu pursottimen eikä kaapin perältäkään löytyny mitään kivoja strösseleitä. Otin sitten rennon suhtautumisen tähän koristeluun ja päätin tehä kaikista erilaisia! En tajua miten näistä kaikista tuli näin hirveitä :DD Just sen takia nää onki musta ihan parhaita ja aattelin, että nyt pietään totinen missikisa piparien välillä! Omaa voittajaa en kerro, mutta rumin on ehdottomasti nro 10 - ihan ku joku meduusa ois tarttunu siihen?? :''D Elikkä jos haluatte vaikuttaa asioihin (missä järjestyksessä piparit tuhotaan) niin kertokaa "kaunein" ja rumin!


Jännä nähä onko teillä samanlainen arvostelusilmä (niin mikä..?) ku mulla. Poikaystävä nauro näille ja käskin tehä omat piparit. Ne on tossa alla enkä tiiä onko sillä mitään oikeutta nauraa mun pipareille enää noiden jälkeen :D Vasta tänään aamulla huomasin, että toisessahan lukee meiä nimikirjaimet! Se vähän nosti pisteitä<3



Otin kuvia herra  kuonolaisesta..



Otin Oulussa nopeesti muutaman kuvan Jessestä tällasessa miellyttävässä kuvausympäristössä. Puut oli jäästä liukkaat ja alla oli melkeen kymmenen metrin pudotus ensin kiville ja myöhemmin veteen.. No mutta still alive!



Tein vasta meille herkkuruokaa.. Täytettyä possua ja sellasta. Mitäs tässä nyt ku kerran ruokalinjalle on lähetty niin laitetaan sitten kaikki >:D


Meillä teki mieli tortilloja, muttei jaksattu lähtä enää kauppaan kun just oltiin oltu koiran kans pari tuntia pihalla. Päätettiin sitten tehä lättyjä, jotka kuitenkin jäi aika munakkaaksi kun munia oli paljon ja jauhot loppu :'D Tuo oli kyllä niin terveellisen makusta, etten muista millon ois viimeks tullu syötyä jotain noin kevyttä.


Sain jonkun aikaa sitten Fitnessgurulta One Pancake protskujauhoja, joista oon tehny tuollasia pannarimaisia lättyjä. Viime keväänä sain yliannostuksen kaikista protskupannareista ja muista, enkä sen koommin oo tehny muuta ku normaaleja lättyjä. Rehellisesti sanoen en jaksais nytkään alkaa tekemään mitään protskupannareita vaan meen perusruualla mitä täältä nyt sattuu löytymään. Ei niitä ollu ees vaikea tehdä, mutta kai se on vaan henkinen juttu. Nää kuitenkin sekoitetaan vaan nesteeseen, joten munkaltaiselle laiskimukselle nää on ihan täydellisiä. Ja hyvän makusiaki! Muistuttaa jotenkin hassusti vaniljateetä?? Tosi kuohkea rakenne ja näistä saa hyvin tehtyä tuollaisia paksumpiakin lättyjä kun vaan laittaa pannuun riittävästi taikinaa :)

Toinen tuote minkä sain on One Amino aminohappoja colan makuisena. Sen tarkoitus on siis lisätä suorituksen tehoa ja intensiivisyyttä. Vaikka salilla oon taas käynytkin niin en vaan osaa käyttää mitään tämmösiä, joten poikaystävä on kaapannut tämän omaan käyttöön :D Oon kyllä maistanut tätä ja tää kyllä maistuu ihan colalta.. Tää oli tosi makeaa, mutta poikaystäväkin sanoi, ettei tuota oo tarkoituskaan juoda putkeen niinku jotain palkkaria eikä kuulemma häntä oo haitannu se makeus. Sitten vähän pätevämpään arvioon poikaystävältä: tulokset on kasvanu, lihasmassa lisääntynyt ja ehkä palautuminenki ollu vähä parempaa eikä seuraavana päivänä oo ollu yhtä väsyny ku normaalisti. Tän juominen on piristäny oloa, alussa maku oli vähä liian makea ja kannattaa laittaa vettä enemmän ku ohjeessa sanotaan. Suosittelisin tuotteen kokeilemista niille, joilla meinaa enegiat laskea salilla eikä virtaa tunnu riittävän.


Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Kinuskikissan cookie dough -leivokset! Suosittelen kaikille makean ystäville ja jos teette niin tarpeeksi suklaapaloja tuohon väliin ja mitä kauemmin maltatte pitää jääkaapissa niin sitä parempia!

Ja koska mun nassua ei oo hetkeen näkynykkään ja jotkut varmasti miettii kuka täällä ees kirjottelee niin tässä meitsin bitch resting face. Oon aina luullu, etten ees pysty tähän ilmeeseen, mutta näköjään oon onnistunut >:D Vain onko tää niinku se??


Ja koska kaikki on varmaan jo unohtanu missikisat niin tässä vielä tää kuva! Paras ja huonoin??



keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Rocky 6kk kuulumisia & kysymyksiä?















Kuvista sen verran, että jätkä ei pysy hetkeäkään paikallaan ja kaikki hillityt kuvat on otettu niin, että oon käskeny sen pysyä paikallaan :'D

Voin kertoa, että mun hermot mennee iha just! Olin kirjottanu tähän kaks tuntia Rockyn kehityksestä ja kasvamisesta vaikka mitä plus monenmoisia kasvatuksellisia ja koulutuksellisia näkökulmia ja ongelmia, joita tän kans on ollu ja kuin niistä on selvitty ja millä keinoin. Mutta tää kone luonnollisesti päätti olla tallentamatta sitä ja tallentamatta myös sitä kun varalta kopioin sen tekstin?!?! No olipaha hyvää kertausta itelle kaikki, ei vaan tullu teidän tietoon asti.. Selitin tän murisemisista ja herkkujen vahtimisista ja isotteluista, mutta ehkä niihin palataan vielä joskus paremmalla menestyksellä.

Jätkä on 23pvä puolivuotias ja nää kuvat on parin päivän takaa täältä Oulusta. EDIT//Viikon takaa Oulusta, koska blogger ei jostain syystä koskaan suostunu julkasemaan tätä.. Kokonaisuudessaan tää on ollu ja on edelleen älyttömän helppo pentu ja mun odotuksiin nähden vielä triplasti helpompi. Onhan tällä ollu silloin pienenä monenmoista kuten tuossa aikasemmin sanoinkin, mutta nopeasti tää on oppinu ja ollaan päästy eroon niistä oikealla ja nopealla reagoimisella. Paha sanoa, millanen tää ois nykysellään "väärissä käsissä" kun jo 12vkosena haukku mummot pois pihalta, murisi lapsille ja joillekin aikuisille eikä luopunu herkuistaan ilman rähinää, eikä mun lisäksi kukaan tuttukaan saanu ottaa syliin ilman rähinää. Paljon saatiin kitkettyä pois jo viikossa, mutta vahtiminen on vielä vähän ongelma joskus. Tosin paimen- ja vahtikoirahan tämä on, että saako sitä sitten koskaan täysin pois ja tarviiko saahakaan.. :) Nykysellään aivan ihana koira, joka seuraa mua ku hai laivaa myös pihalla - hyvänä havainnollistuksena se, että tää kurkkii kokoajan 10-15 sekunnin välein mua missä meen ja oonhan tallessa. Kuten sanoin, nopeasti tää oppii kaikkea esim Oulussa tää oli irti ja muutaman kymmenen metrin päässä oli lintuparvi. Odotin milloin tää huomaa linnut ja lähtee niiden perään, heti tilaisuuden tullen lähdin ite juoksemaan täysiä lähimmän pusikon taakse piiloon. Linnut lähti lentoon ja Rocky alkoi kattelemaan mua ja tottakai huolestu kun mää olin hävinny ku tuhka tuuleen. Siinä se sitten vartin huolissaan etsi mua ja lopulta innoissaan löysi kun vähän annoin vihjettä. Parin päivän päästä se oli irti samassa paikassa ja lähti lintujen perään vain muutaman metrin kunnes kääntyi katsomaan mua, tuli mun luokse ja mää kehuin hirveesti - eihän se enää halunnu hukata mua ja menin lintujen edelle.. Tää on aina ollu tosi kuuliainen ja välillä tuntuu niinku tää ymmärtäis puhettakin, vaikka oon aina tätä kuullessani pitäny sitä ihan typeränä :D Kaveri kysy pari päivää sitten hämmästyneenä "osaako se tuonki sanan??" ja naureskelin, että ei osaa, se vaan päätteli mitä tarkotin. Onhan se paimenkoirille tyypillistä, että omistajaa kuunnellaan ja tarkkaillaan ja Rocky kyllä hyvin lukee mun elekieltä ja kuuntelee äänenpainoa yms, miksi tuntuuki kuin se välillä ymmärtäis mua jotenki yliluonnollisesti.. >:D Se on edelleen älytön sylikoira ja tykkää antaa pusuja ihan hirmusesti. Oulun reissun aikana kuulin jo useammalta ihmiseltä, että se on jotenkin erilainen ku pennut yleensä. Tosi itsenäinen, mutta hirveästi mun perään. Rauhallinen, mutta valpas ja kokoajan ikäänkuin odottaa meidän kertovan mitä tehdään seuraavaksi. Utelias, mutta ei kiinnostunut samoista asioista ku pennut yleensä. Kukaan ei oo osannu tarkemmin selittää mikä sen "erilaisuuden" tekee, mutta osaan kyllä hyvin kuvitella. Ei tää oo sellanen päätön pennunhötkäle enää ja Romeoonkin verrattuna malttaa odottaa ja tottelee moninkertaisesti paremmin. Vieraita kohtaan tää on aika välinpitämätön, mutta tutuista tykkää kovasti. Tultiin junalla ja samassa vaunussa oli vain yksi henkilö, jonka kanssa juteltiin koirista pari tuntia ja koko aikana Rocky kävi kerran haistamassa sitä, vaikka toinen yritti houkutellakin :D Monista se on ehkä hassua, mutta en mää nyt tiiä.. Eihän ihmisetkään oo hihkuen hyppäämässä ihan vieraiden ihmisten luokse niin eikai koirankaan oo pakko..? Itse ainakin tykkään siitä, että tästä huomaa kilometrin päähän kenen koira tää on ja tutuista tykätää ja vieraat käydään kattomassa. Meille tulevia ihmisiä tää kyllä menee tervehtimään ja saattaa ottaa muutaman rapsutuksen - joillekin heittäytyä selälleen - mutta sitten vetäytyy omiin oloihin kyttäämään missä perheenjäsenet menee.

Vahtiminen on ollu isoin ongelma, mutta nykyisin se ei enää hauku sisällä ollenkaan. 5-10 kertaa päivässä pöhisee tai murisee jollekki, mutta se ei mua haittaa eikä se sitä kerrallaan tee puolta minuuttia kauempaa.. Pihalla se alko taas viikko sitten haukkumaan ihmisille, jotka on meiän pihalla tai parkkipaikalla tai jollain muulla laakealla paikalla. Ei se kadulla huomaakaan vastaantulijoita eikä piittaa mitään keskustan ihmisvilinästä. Nyt jyppilään takaisin tultua aloin pyytämään sen vierelle aina kun joku yhtään potentiaalisesti haukuttava ihminen on jossain ja yhden pissareissun jälkeen se jo tajus homman jujun eikä sen jälkeen oo haukahtanu kellekkää. Tuo on vahtimisen lisäksi jotain jännitystä ja mun näköjään pitää nyt viedä sitä uudestaan ihmisten luo ja pyytää kaikkia antamaan sille herkkua. Kyllä silloin tällöin vastaan tulee vieraita ihmisiä, joista se tykkää ja menee hakemaan rapsutuksia. Lapsista se tykkää ja niistä, jotka menevät kyykkyyn eli se taitaa pitää korkealla olevia tyyppejä jotenkin uhkaavina..

Yleisesti ottaen rodusta sanoisin niin, että mitäänsanomattomia yksilöitä tuskin löytyy monia.. Joko tämä on hirveä riiviö, joka saattaa äristä ja haukkua kaikille ja pompotella perheenjäseniä tai sitten aivan unelmakumppani, jota ei vaihtaisi mihinkään. Toki yksilöissä on eroja, mutta yleensä suunnan antaa ihminen. Vaikea pukea sitä sanoiksi, mutta jos koiralle pystyy olemaan yhdenmukainen auktoriteetti, joka ymmärtää koirien käyttäytymistä ja jaksaa nähdä vaivaa, niin tää rotu on upea, aivan käsittämättömän paljon antava. Mutta jos koiralle ei osaa olla yhdenmukainen (moni ei osaa) auktoriteetti (moni ei osaa tätäkään..) , eikä koiria eikä niiden käyttäytymistä ymmärrä, eikä siihen tutustumiseen eikä yleisesti oppimiseen jaksa käyttää aikaa niin tää ei oo sellaisen ihmisen rotu.. Oon kuullu niin paljon pelotteluja huonoista ausseista, että se pisti mutkin silloin suurten kysymysten äärelle. Nyt useampaan aussieen tutustuneena ei voi muuta kuin sanoa, että upea rotu, mutta ei toimi väärissä käsissä.. Meiän jätkäki yritti pienenä silloin alkaa pomottelemaan ja muuta, mutta nyt on aivan lauhea lammas. Kyllä poikaystävä sai joitain päiviä sitten hampaasta, mutta se oli mun silmiin täysin odotettavissa, sillä jätkät oli ns liian samalla tasolla ja poikaystävältä puuttu tietty auktoriteetti ja muita pieniä juttuja, joista yritin sanoa, mutta joihin toinen osapuoli viittas vähän kinttaalla.. Nyt tuon jutun jälkeen käytiin ja käydään edelleen vähän kehityskeskustelua ja Rockyn huomaa olevan erilainen ja hoksanneensa oman asemansa :) Kaikki ne pienet jutut, joista sanoin, on oikeesti pieniä juttuja ja siksi ne menikin vähän kuuroille korville. Se kun vaan on fakta, että fiksun ja terävän koiran kanssa pitää toimia oikein ja paimenkoirat kun on mun ymmärtääkseni vielä erityisen tarkkoja sellaisille "lipsahduksille".

Just käytiin Rockyn kans mutka ulkona ja oikein hihkuin ääneen kun toinen totteli niin hyvin :'D On tää vaan just eikä melkeen koira mun makuun, en ois parempaa valintaa voinu sillon tehä! Paljon on itellä opittavaa ja paljon tässä matkan varrella kokoajan opitaankin. Sanon vielä sen, ettei kenenkään tarvi osata automaattisesti kaikkea koiran koulutuksesta ja kasvatuksesta, sillä netistä ja kirjoista löytyy vaikka ja mitä mahtavia vinkkejä ja opetuksia ja ennenkaikkea selityksiä koiran käyttäytymiselle. Monta asiaa oon itsekin matkan varrella tarkistanu ja katsonut josko asiaan löytyisi uusia näkökulmia :)






Jos teillä nyt on mitä tahansa kysymyksiä Rockyyn liittyen niin laittakaa tähän ja teen sitten vastauspostauksen uusien hauvakuvien kera!

PS. kohta saatte lempparit instagram-tileistä

maanantai 17. marraskuuta 2014

Joulufiilistelyjä


Tulin aamulla Oulusta, kävin hakemassa torttuaineet ja glögiä. Neljä litraa glögiä... Ja piparitaikinaa >:D Joku ihmetteli joitain päiviä sitten kun puhuin hirveästä joulutorttuhimosta vaikka nää oli jo neljännet tortut tälle alkutalvelle! Voiko tätä muuten jo sanoa alkutalveksi? Ei tää musta oo syksyä eikä talvea kumpaakaan..

Oon mukana Indiedaysin ja Dronningholmin kampanjassa, jossa kilpaillaan leikkimielisesti asettelulla omenatiimi vastaan luumutiimi eli moderni vastaan perinteinen. Sain valita puoleni ja päätin liittyä omenatiimiin oikeastaan siksi, että tämän kamppiksen myötä muistin, että torttuihinhan voi laittaa jotain muutakin entä luumua. Ja onhan tuo omena-kaneli aika tosi hyvvää. Sain myös olla meiän tiimin eka postauksen julkaisija, innolla ootan mitä muut on saanu aikaan!


Mun mielestä tortuissa on ehdottomasti parasta se marmeladin alla oleva pehmeä kohta, joten sitä marmeladiaki pitää laittaa ihan kunnolla! Näihin kuviin joiduin tosin hillitsemään itseäni, ettette järkyttyis :'D Tykkään älyttömästi tämän mallisista tortuista ulkonäön lisäksi myös siksi, ettei näihin tuu niitä pitkiä hakasia, jotka liian monesti kuivuu ainakin mulla..


Leipurin karvainen avustaja halus tulla mukaan kuvaankin..<3


Tän näkösiä tuli valmiista tortuista! Miellyttääkö teidän silmää vai ootteko enemmän perinteisen tähtimallin kannalla?

Teitä varmaan kiinnostaa itse kilpailu, jossa voittaja saa valita lähteekö kahdenhengen matkalle perinteisesti Lappiin vai modernisti Thaimaahan. Tämän palkinnon arvo on 3 000euroa ja määränpään saa valita oli sitten kisassa mukana kummassa tahansa tiimissä :) Mulla alko heti hirveä miettiminen kumpi matka ois enemmän omaan mieleen. Toisaalta Thaimaa, mutta sitten aloin miettimään mitä kaikkea upeaa ja ennen kokematonta Lapissa saiskaan tuolla rahalla?! Oisitteko te kaikki valitsemassa Thaimaan? :D Harmi kun me kamppiksessa mukana olevat bloggaajat ei voida voittaa tuota matkaa.. Aina voi silti fiilistellä!

Kurkkaa @dronningholm instagramista, sieltä löytyy ohjeistusta ja muuta juttua kilpailusta. @moderniomena sen sijaan johdattaa mun tiimin instagramiin! Kilpailuun osallistutaan lataamalla instagramiin mikä tahansa modernia joulua kuvastava kuva ja siihen lisätään tägi #moderniomena. Vaikka ompputiimin puolella oonkin, niin perinteisen joulun kannattajat pystyvät lisäämään kuvan perinteisestä joulusta yhdessä #perinteinenluumu tägin kanssa 8) Matkan voittaja arvotaan kaikista osallistuneista, joten tiimillä ei ole väliä muuta kuin meiän välisessä kilpailussa, joten siksi kaikki ompputiimiin >:D




Keittiöapulainen sai omppua palkaksi hyvästä avustuksesta..

Jos nyt mietin joulua, niin mun mielestä parasta on silloin kun sekoittaa keskenään perinteistä ja modernia. On kiva olla tiettyjä perinteitä, kuten sanomattakin selvää on sisällä oleva aito joulukuusi, koristelut, kyntteliköt, jouluvalot tai jouluruoka, kinkut ja laatikot, rosolli yms herkkuja unohtamatta. Riisipuuro ja sinne piilotettu manteli on kanssa pakko! Joskus oltiin mummilla syömässä ja mummi oli ihanasti ajatellut laittaa viisi mantelia, jotta kaikille ois yksi. Noh, isi ja veli sai sitten ne kaikki.. Hahah muistatteko ku sillon pienenä se oli aina hirveän tiukkaa, ettei sinne puurokattilaan päinkään saa kattoa ja siitä mantelista oli hirveä jännääminen? Ja jos nyt ihan totta puhutaan, niin meillä se on kyllä noin edelleen :'D Terkuin Anni kohta 22v..

Meillä ei oo ollut joulusaunaa perinteenä vaikka ilmeisesti aika monilla on? Muuten kyllä tiettyjä juttuja, mitä joululevyjä kuunnellaan ja missä kohtaa iltaa lahjat avataan - lahjoihinhan ei saa missään nimessä koskea omaa nimeä kurkkiessa!! Musta on ihanaa kun meillä on tavallaan leikkimielisesti pysyny tuollanen sama lapsenomainen juttu joulua kohtaan vaikka enää ei tulekaan joulupukkia eikä niitä lahjoja ole yhtä paljoa.. Nyt oon jotenkin jo sen verran "vanha", että osaan oottaa joulua sen yleisen tunnelman ja yhdessäolon takia. Joskus tuossa teinivuosina oli ehkä vähän hämmentynyt suhtautuminen jouluun kun sitä ei oo osannu ajatella niin uskonnolliselta kantilta, eikä enää ollu sellaista jännitystä tuoko joulupukki sen robottikoiran eikä tullu koko joulupukkiakaan :D

Meiän perheessä on aina ollu sellaista sopivaa leikkimielistä pöljäilyä niistä sen tarkemmin kertomatta ja jotain sellaista hauskaa odotan tulevalle joulullekin. Nää videot esimerkiksi on viime joululta, muistakaa laittaa HD. Mun mielestä tuo "itse tehdyn näkösyys" tuo vaan lisää tunnelmaa ku nuo oli ekoja pätkiä jotka kuvasin :D Oon kuvaillu teille nyt vähän muita pätkiä niin katsotaan millon saan laitettua ne kasaan!






Vielä tän maratoonisepustuksen päätteeksi muistutus: kisaan osallistutaan laittamalla kuva instagramiin ja tägäämällä #moderniomena (tai jos välttämättä haluaa niin #perinteinenluumu) >:) Ei muuta ku joulufiilistelykuvia kuvaamaan ja haaveilemaan 3 000e arvoisesta matkasta!

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

London outfit








Tällaisissa kamppeissa kiertelin Lontoossa ensimmäisenä kokonaisena päivänä. Rakastuin noihin katukojusta löytämiini aurinkolaseihin ihan liikaa ja näitä kuvia katsoessa hämmästyin mun hiusten pituutta. Loppukesästähän mää vetäsin ne yltämään olkapäiden yli ja nyt ne yltää ponnarillaki noin pitkälle.. Hiukset oli ollu muutaman päivän jo tuolla ponnarilla, mutten vaan viitsinyt lähtä pesemään niitä kun se pesu-kuivaus-laitto -episodi ois luonnollisesti ollu pois Lontooajasta. Ja, taas kerran, huomasin miten kivan näköset ja helpot hiukset onkaan tälleen ponnarilla! Ja pitkästä aikaa jotain muuta väriä huulilla ku sitä samaa oranssia johon ihastuin keväänä ja jonka oon kuluttanu melkeen jo loppuun >:D Kyllä se vaihtelu vaan virkistää kummasti!

Nyt ollaan Rockyn kanssa Oulussa ja mulla ois Paljekirppiksellä pöytä oottamassa, mutta mulla ei oo täällä mitään autoa käytössä, enkä nyt oikeen tiiä kuin saan ne kamat sinne! :D Enköhän saa vietyä ne jotenkin tämän päivän aikana, joten kaikki sitten vaan sinne kattelemaan löytyiskö jotain kivaa. Pöytä on numero 447 ja älkää häiriytykö jos oon silloin vielä laittamassa kamoja paikalleen, en pure >:)